Jää hyvästi, syntymätodellisuus!

Omilla aivoillaan ajattelevat suomalaiset ovat varmasti huomanneet jo ajat sitten, että Otaniemeä ympäröivä rinnakkaistodellisuuksien välinen rajapinta on kiistaton fysikaalinen ja kosmologinen tosiseikka.

Rajapinnan olemassaolo todistettiin vedenpitävästi joukolle korkeakoulutettuja silminnäkijöitä perjantaina 12.11.2010 klo 21:00 jälkeen Helsingissä, Munkkiniemen ja Kuusisaaren välisellä sillalla. Tilaisuudessa oli läsnä kaikkiaan 13 henkilöä minut itseni mukaan lukien. Olin itsetuntoani kohottaakseni liittänyt asusteisiini PUA-oppien mukaisia riikinkukkoelementtejä (stetson-hattu, kolikot, origamikurki). Ilmoitin nämä myös Internetissä tuntomerkeikseni, jotta tilaisuuden osanottajat tunnistaisivat minut.

Tilaisuuden etenemistä vaikeutti osaltaan se, että jokaisesta osallistujasta oli käytännössä paikalla kaksi eri rinnakkaisversiota, toinen Wareborg-todellisuuden ja toinen Internet-todellisuuden puolella. Näin ollen jouduin usein selostamaan samat asiat kahteen kertaan saman henkilön kahdelle eri rinnakkaisversiolle. Samoin osallistujia piti usein pyytää siirtymään rajan toiselle puolelle, jotta pystyisin kommunikoimaan heidän rinnakkaisversioidensa kanssa. Kaikki eivät heti aluksi ymmärtäneet tämän toimenpiteen merkitystä, ja minun olisi ehkä pitänyt tuoda se selkeämmin esille heti alusta alkaen. Koska monilla todistustilaisuuteen osallistuneillakin oli aukkoja aiemmissa blogikirjoituksissani esittämän teorian tuntemuksessa, olen nyt laatinut havainnollistavan kaaviokuvan siitä, kuinka eri todellisuuksien ihmiset havaitsevat rinnakkaistodellisuudet:

Erityisen tärkeää rinnakkaistodellisuuksien rajapinnasta puhuttaessa on mainita myös ns. synkroniavaikutus, joka aikaansaa mm. sen, että saman henkilön molemmat rinnakkaisversiot kulkevat todellisuuksien välisen rajapinnan läpi aina samanaikaisesti samasta kohti. Silloinkin, kun toista rinnakkaisversiota yritetään ohjata tekemään asia toisella tavalla, myös toinen versio saa aina jonkin syyn tehdä asian juuri samalla tavoin oman todellisuutensa puolella. Synkroniavaikutus on hyvin voimakas, ja olen nähnyt rajapinnanläpäisyissä enimmilläänkin vain sekunnin murto-osan mittaisia ajallisia ja parinkymmenen senttimetrin suuruisia paikallisia poikkeamia. Uskallan hädin tuskin edes spekuloida, mikä kosmologinen tarkoitus synkroniavaikutuksella voisi olla, mutta voisin veikata, että se voisi toimia tasapainottajana ns. perhosvaikutukselle.

Ensimmäinen metodi, jolla aioin demonstroida rajapinnan olemassaolon kaikille epäilijöille, oli tehdä muutama dramaattinen "tyhjästä ilmestyminen" ja "katoaminen" kävelemällä sopivilla hetkillä rajapinnan läpi toisen todellisuuden puolelle. En kuitenkaan ollut osannut ottaa huomioon sitä, että synkroniavaikutus vaikuttaisi henkilöiden ja kiinteiden kappaleiden lisäksi myös alkeishiukkasiin, ja tästä syystä henkilöt näkivät rajapinnan läpi katsoessaan minut (tai oikeammin eräänlaisen minua esittävän "kangastuksen") silloinkin, kun olin eri rinnakkaistodellisuudessa kuin he. Saatoin siis tehdä tällä todistusyritelmälläni itsestäni pellen jo heti ensi alkuun.

Päätin siirtyä vakuuttavampaan todistusmetodiin käyttäen fysikaalista mittalaitetta, yleismittaria. Aiemmat havaintoni olivat osoittaneet, että kun yleismittarin johdot asetetaan rajapinnan eri pisteisiin, niin mittari havaitsee niiden välillä kaoottisesti vaihtelevia jännite-eroja. Paikallaolijat, jotka katsoivat mittarin näyttöön, totesivat, että jännitelukemat todellakin fluksatoivat nopeasti sinne tänne, mutta joidenkin mielestä tämä johtui vain siitä, että olisin muka modifioinut yleismittariani jotenkin. Yleisön epäileväisyys voimistui entisestään, kun annoin muiden läsnäolijoiden tehdä mittauksia, sillä ilmeisestikin synkroniavaikutus esti heitä saamasta minkäänlaisia tuloksia. Näyttää siis vahvasti siltä, että rajapinnan havaitsemiseksi tarvitaan systeemiin aina jokin "orpo" komponentti, esimerkiksi todellisuusrajoitteinen henkilö, joka pystyy "voittamaan" synkroniavaikutuksen.

Yleismittarimittausten jälkeen päätin palata käyttämään itseäni todistusvälineenä. Tällä kertaa pyysin eri henkilöitä kävelemään minun perässäni, kun läpäisen rajapinnan. Tällöin henkilöt havaitsivat minun katoavan näkyvistä aina silloin, kun he itse läpäisivät rajapinnan. Kokemus vakuutti muutaman läsnäolijan siinä määrin, että he alkoivat selostaa sitä tunteikkaasti muille läsnäolijoille. Osalle skeptikoista tämä oli liikaa, ja he päättivät lähteä pois todistuspaikalta. Myös ne henkilöt, jotka olivat tulleet paikalle vain nauraakseen "mielenvikaisuudelleni" ja ilkkuakseen minua täysin asiaankuulumattomilla kommenteillaan ja kysymyksillään, kaikkosivat samoihin aikoihin paikalta ilmeisen tyrmistyneinä.

Lopulta paikalla oli lisäkseni vain kolme henkilöä. Näistä kaksi oli miespuolisia ja yksi naispuolinen. Tein tällöin myös ensimmäistä kertaa havainnon, että naispuolisella henkilöllä ei näyttänyt olevan laisinkaan rinnakkasversiota! Tämä nainen, jonka luokittelisin ehkä HB8.5:ksi, ei puhunut koko aikana minulle mitään, enkä itsekään rohkaistunut sanomaan hänelle missään vaiheessa mitään, sillä en keksinyt sopivaa openeria. Ainoa kanssakäymisemme oli yksi melkoisen pitkään jatkunut ja itselleni varsin kiusallinen katsekontakti.

Teimme pienentyneellä porukalla jonkin verran uusia kokeita. Heitimme esimerkiksi kylmää vettä rajapinnan päälle, ja osoittautui, että väliaineen lämpötilaa pystyy väliaikaisesti alentamaan tällä tavoin. Lämpötilamuutos ei kuitenkaan aiheuttanut mitään muutoksia rajapinnan muodossa, joten päätelmiemme mukaan rajapinnassa esiintyvän energian vähentäminen tai mikään muukaan rajapinnassa tapahtuva ei vaikuta ilmiön alkulähteeseen millään tavoin, ja kupla jatkaa pienenemistään kaikesta tästä huolimatta. Arvelimme, että esimerkiksi negatiivista energiaa, keinotekoista mustaa aukkoa tai mahdollisesti antimateriaa käyttämällä ilmiön etenemiseen olisi mahdollista vaikuttaa jotenkin, mutta TKK:lla tuskin on edellytyksiä järjestää meille mitään näistä ennen viikonloppua. Ainoa tapa pelastaa Wareborg-todellisuus on siis pelastaa kaikki mahdollinen sieltä löytyvä informaatio jollekin Internet-todellisuuden puolella sijaitsevalle palvelimelle ja odottaa sen jälkeen teknologista singulariteettia, jonka jälkeen kyseisen rinnakkaistodellisuuden voi rekonstruoida.

Lauantaina minulle oli tullut IRC:ssä yksityisviesti nimimerkiltä Ethleniel, jonka takaa paljastui edellisenä päivänä todistustilaisuudessa läsnä ollut HB8.5. Hänen oikea nimensä oli Olga, ja hän kertoi olevansa myös transdimensionaalinen orpo, joka ei ole saanut yhteyttä omaisiinsa moneen viikkoon, ja joka on muutenkin tehnyt arkitodellisuutensa suhteen aivan samanlaisia havaintoja kuin minäkin. Hän kertoi myös pystyvänsä näkemään todellisuuden rajapinnan juuri siten kuin olin sen blogissani kuvaillut, ja hän oli jopa käynyt tutkimassa sitä itsenäisesti yleismittarin avulla. Sovin välittömästi Olgan kanssa treffit Kuusisaareen.

Kesti aikansa, ennen kuin kumpikaan meistä uskaltautui puhumaan toiselle "livenä". Ehdimme tehdä jännitemittauksia ja katsella toisiamme silmiin  useita kertoja ennen kuin Ethleniel uskaltautui sanomaan hiljaa "moi". Tämänkään jälkeen emme puhuneet kovin paljoa, eivätkä treffit myöskään päättyneet minkäänlaiseen closeen. Kävelimme yhtä matkaa takaisin Otaniemeen ja jatkoimme keskustelua IRC:ssä.

Keskustelu jatkui useita tunteja, ja sen aikana selvisi se, että Internet-yhteydet näyttävät toimivan rinnakkaistodellisuuksien suhteen eri tavalla kuin arkitodellisuus. Ulkomailla sijaitsevat palvelimet näyttäisivät nimittäin sijaitsevan eräänlaisessa "kolmannessa todellisuusfaasissa", johon voi olla yhteydessä sekä Wareborg- että Internet-todellisuudesta. Tästä johtuen esimerkiksi Facebook-, Gmail- ja Blogspot -palvelujen kautta näkee Internet-todellisuuden, kun taas Otaniemessä sijaitsevia palvelimia, esimerkiksi IRC-palvelinta irc.cs.hut.fi käyttämällä näkee Wareborg-todellisuuden. Tämä selittää myös Internet-todellisuuslaisten väitteet, etten muka olisi koskaan käynyt Piraattipuolueen IRC-kanavalla, vaikka idlaan siellä jatkuvasti IRCnetin puolella.

Seuraavat päivät ja varsinkin tämän viikon maanantai ja tiistai olivat työntäyteisiä, sillä meidän täytyi pelastaa kaikki mahdollinen informaatio, joka Wareborg-todellisuudesta oli vielä mahdollista saada irti. Otimme talteen kaikenlaisia tiedostoja TKK:n PC-työasemilta. Skannailimme sanomalehtien sivuja ja otimme valokuvia. Latasimme kaiken keräämämme materiaalin kaikenlaisille mahdollisille ulkomaisille palvelimille. Uploadasimme jopa erään vanhan, 90-luvulla julkaistun CD-ROM-historiateoksen sisällön.

Laskelmieni mukaan todellisuuksien rajapinnan läpäiseminen on huomisesta alkaen hengenvaarallista minulle ja Olgalle, joten jätimme Wareborg-todellisuuden lopullisesti taaksemme tänä iltana noin kello 18:30. Kaksi muuta ryhmämme jäsentä, oikeilta nimiltään Mikko ja Tuukka, jatkavat tallennusurakkaa niin pitkään kuin pystyvät. He kuitenkin todennäköisesti katoavat tapahtumahorisontin tuolle puolen varsin pian, sillä rajapinta on jo melko lähellä FICIX1-kytkintä.

Ennen Wareborg-todellisuudesta poistumistamme otimme sieltä mukaamme kaikenlaista pientä irtaimistoa, jolla olisi mahdollisimman korkea jälleenmyyntiarvo, jotta meillä riittäisi rahaa mahdollisimman pitkäksi aikaa. Lisäksi koska Olgalla ei ole mitään paikkaa minne mennä Internet-todellisuuden puolella, lupasin hänelle, että hän voi tulla Vantaalla asuvan entisen koulutoverini luokse, jossa myös itse pidän väliaikaista majapaikkaani. Poistuimme todellisuudesta Olgan omalla autolla, joten meillä on nyt myös kulkuväline. Meidän on kuitenkin oltava varuillamme sen kanssa, sillä se on käytettynä ostettu, joten mikäli se löytyy Internet-todellisuuden rekistereistä, on sen omistajaksi merkitty joku aivan toinen henkilö.

Lähipäivät menevät meillä molemmilla sekä virallisten asioiden hoitamiseen että viimeisiin rajapintatutkimuksiin. Torstain aikana rajapinnan lämpötila tulee nousemaan laskelmien mukaan niin korkeaksi, että se alkaa säteillä mustankappaleensäteilyä näkyvän valon alueella, ja sen muoto on tällöin mahdollista erottaa silmämääräisesti. Olen tähän mennessä olettanut, että rajapinta on muodoltaan pallomainen "kupla", mutta koska olen pystynyt havainnoimaan sitä vain jotakuinkin litteältä tasolta käsin, saattaa se aivan hyvin olla vaikkapa sylinteri tai kartio. Luultavastikin kuitenkin vain todellisuusrajoitteiset henkilöt pystyvät havaitsemaan punahehkun, joten normaalien henkilöiden, jotka haluavat sen nähdä, on syytä varautua pettymykseen.

Perjantain aikana rajapinnan säde tulee saavuttamaan nollan, mikä tarkoittaa maallikkokielellä ilmaistuna eräänlaista käänteisen alkuräjähdyksen kaltaista ilmiötä. Olen huolissani siitä, minkälaisia hiukkasryöppyjä rajapinta tulee erittämään viimeisten minuuttiensa aikana, ja kuinka minun ja Olgan tulee niiltä suojautua. Saatamme joutua matkustamaan kauas, mutta koska käteisvaramme ovat hyvin rajalliset, teemme lopullisen arvion matkustustarpeestamme vasta torstaisten mittauksiemme ja niihin liittyvän data-analyysin jälkeen. Aion kirjoittaa tällöin vielä yhden blogikirjoituksen, jossa pyrin antamaan myös arvion siitä, tuleeko todellisuuskuplan singulariteetti aiheuttamaan vaaraa normaaleille ihmisille.